Lue iltasatu

#iltasatu#lukeminen#kirja#iltarutiini#nukkua

Itse satu on harvoin ongelma, vaan sen lopettaminen. Kun lapsi ei halua päästää päivästä irti, jokainen viimeinen lause muuttuu neuvotteluksi. Alla olevat kuvat antavat lopulle näkyvän muodon.

Poika istuu sängyllä lukemassa punaista kirjaa. Hänen vieressään on yöpöytä, lamppu ja nukkuva nalle.

Poika lukee iltasadun

Poika istuu sängyllä lukemassa punaista kirjaa. Hänen vieressään on yöpöytä, lamppu ja nukkuva nalle.

Aikuinen ja lapsi istuvat sängyssä lukemassa kirjaa yhdessä. Kirjan kannessa on kuu ja tähtiä.

Vanhempi ja lapsi lukevat iltasadun

Aikuinen ja lapsi istuvat sängyssä lukemassa kirjaa yhdessä. Kirjan kannessa on kuu ja tähtiä.

Tietoa kuvatuesta

Iltasadun pitäisi tehdä kaksi asiaa yhtä aikaa: saattaa lapsi uneen ja merkitä päivä päättyneeksi. Jälkimmäinen on se vaikea. Lapselle, joka ei mielellään päästä päivästä irti, jokainen viimeinen lause on aukko yhdelle luvulle lisää, yhdelle vesilasille lisää, yhdelle kysymykselle lisää. Satu uhkaa muuttua jatkoksi sen sijaan, että se päättäisi illan.

Kuvatuki asettaa lopun valmiiksi jo ennen kuin ensimmäistä sivua käännetään. Lapsi näkee, montako sivua kuuluu tähän iltaan, mitä tapahtuu viimeisen lauseen jälkeen ja missä kohdassa valo sammuu. Neuvottelu ei saa samaa otetta, kun seuraava askel on jo pöydällä kuvana. Se ei ole kieltäytymistä lisästä, vaan sen näyttämistä, mitä tulee seuraavaksi.

Vinkki, joka kuuluu nimenomaan iltasatuun: osoita lopetuskuvaa ennen lukemisen aloittamista, ei vasta jälkeen. Silloin lapsi tietää koko ajan, missä loppu on, ja on helpompi laskeutua tarinaan sen sijaan, että vahtisi sen kestoa. Jos haluat koota illan kuvineen ja pehmeine ajastimineen, Routinedia voi kokeilla neljätoista päivää veloituksetta.