Puhua päivästä

#viestintä#reflektio#päivärutiini#keskustelu#kertoa

Kysymys millainen päiväsi oli on auki kuin koko järvi. Kello on seitsemän illalla, aivot ovat lopettaneet koulun ja vastaus on ihan kiva. Alla olevat kortit tarjoavat pieniä siltoja: ruoka, välitunti, huone, kaveri, ääni — jotain mistä lähteä kertomaan.

Nainen puhuu, puhekuplassa aurinko ja kuu.

Puhua päivästä

Nainen puhuu, puhekuplassa aurinko ja kuu.

Tietoa kuvatuesta

Illalla muisti ei ole tyhjä, vaan täynnä — kaikkea kerralla ilman nimilappuja. Sieltä irrottaa mikä oli kivaa, mikä raskasta ja mistä on syytä kertoa, ja vielä löytää sanat, on jyrkkä kognitiivinen nousu. Moni lapsi valitsee helpoimman vastauksen. Ei siksi ettei mitään tapahtunut, vaan siksi ettei kysymys antanut sisäänkäyntiä.

Kourallinen kuvia voi muuttaa koko keskustelun. Kun pöydälle ladotaan neljä korttia — ruokala, luokka, sali, ulkona — lapsi voi osoittaa etsimisen sijaan. Kuva pilkkoo päivän pienempiin osiin, ja jokaiseen osaan mahtuu lause. Yksi kortti riittää usein, ja koko tarina pääsee liikkeelle. Hyödyllinen yksityiskohta on odottaa kysymyksiä, kunnes lapsi on osoittanut. Osoitus ensin, sanat perään. Silloin se pysyy lapsen tarinana, ei kuulustelu.

Lataa kortit ja pidä niitä sängyn vieressä tai pesualtaalla, missä juttu kuitenkin syntyy. Routinedissa voit lisätä lyhyen vaiheen nimellä puhukaa päivästä pyjaman jälkeen, niin sille jää tilaa ilman että se tuntuu tehtävältä.