Juokseminen
Juokseminen palkitsee sen, joka jatkaa eteenpäin, kun alkaa sattua, ei sitä ensimmäistä pyrähdystä. Lapselle juuri se tunne, raskaat jalat ja läähättävä hengitys, ratkaisee usein, jaksaako hän vai ei. Alla oleva kuvatuki pilkkoo koko lenkin selkeisiin osiin.
♂Poika juoksee
Hymyilevä poika sinisessä paidassa ja punaisissa shortseissa juoksee eteenpäin.
♂Poika juoksee paljain jaloin
Iloinen poika juoksee paljain jaloin vauhtiviivat takanaan.
♂Poika juoksee sivulta
Poika sinisessä paidassa ja vihreissä shortseissa juoksee sivulta kuvattuna.
Tietoa kuvatuesta
Juoksemisen vaikein osa tulee harvoin heti alussa. Se tulee matkan puolivälissä, kun hengitys käy raskaaksi ja jalat haluaisivat pysähtyä, ja silloin kaikki riippuu siitä, että tietää matkaa olevan jäljellä tietyn verran ja että se loppuu. Juuri sitä tunnetta on vaikea selittää sanoin kesken juoksun. Kuva, joka näyttää missä maali on, antaa lapselle suunnan, johon voimat kohdistaa, sen sijaan että matka tuntuisi loputtomalta.
Kuvatuki toimii tässä hyvin, koska juokseminen on ketju: lämmittely, rauhallinen lähtö, tahdin pitäminen, raskaan keskivaiheen läpäisy, maalin kierto. Kun jokainen osa on oma kuvansa, raskas keskivaihe on vain yksi vaihe muiden joukossa eikä loputon meri. Lapsi näkee jo selvinneensä ensimmäisistä kuvista ja viimeisten olevan lähellä.
Yksi konkreettinen niksi on antaa yhden kuvan kuvata hengitystä: näytä, että vauhtia saa hidastaa ja läähättää, että se kuuluu asiaan eikä tarkoita lopettamista. Silloin raskas hengitys on odotettu osa lenkkiä eikä pysähdysmerkki. Routined-sovelluksessa voit asettaa kuvat järjestykseen ja käynnistää ajastimen, jolloin lapsi näkee, kuinka kauan raskas keskivaihe oikeasti kestää.